Pacha Paqariy Uylla
Ñam pacha paqarimunña
k’anchariyninta illarichispa
Kamaqninta yupaychananpaq
Ñam kay pacha
uqi phuyuta qarquspa
yana yaqullanta kicharimunña
Kamaqninta yupaychananpaq
Ñam ch’askakunaq apun
rawraq Inti lluqsiyamunña
wach’inkunata, quri chukchanta
hinantinman ch’iqirichispa
Kamaqninta yupaychananpaq
Ñam intiq wikch’uyakamusqanwan
urqukuna k’anchayninwanp’istukuspa
asiyta qallarimunña
Kamaqninta yupaychananpaq
Ñam wayraq muyurisqanwan mallkikunapas
paykuna pura huñuykunakuspa
hanaq pacha ñiqman k’umuykunkuña
Kamaqninta yupaychananpaq
Taripaypaqchus/¿Será alcanzable?
Vicente Javier Salto
Tarisaqchus aykapllapas
chaqa sonqoy suyasqanta?
Karupichus? Qayllapichus?
Manacha maypipas kanqa ...
Anchami sonqoyqa suyan
mana kananpaqinata:
mosqoypichus qaway kanman
chay inatami suyas kawsan.
Paka willaypichus ina
paka willaqnin willanman
chaqa imachus sonqo apaqnin
mayninllapipas kasqanta.
Kunan kusiy, qaya llakiy,
iman inasqachus kaspa,
kanmi yachachkas inachus
mana kananta, suyaylla ...
****
¿Encontraré alguna vez
aquello que el Yo anhela?
¿Será lejos? ¿Cerca acaso?
Mas puedeocurrir también
que en ninguna parte sea.
Porque es tal a lo que aspira,
que es como algo que no fuera:
como imagen que se ve
en sueños, mientras se duerme,
algo así sueña y espera.
Como si en secreto aviso
secreto hado mensajero
le habría traído la noticia
que en alguna parte existe
la realidad de sus sueños.
Ora alegre, ora triste,
cual si poseído sehallara,
pasa de un estado al otro
y es como si aunque sabiendo
que no ha de ser, esperara ...
CHAYNALLATAQMI WAQAN NINKI
Y DICES QUE TAMBIEN LLORA ASI
Altun pawaq siwar qinti
Picaflor esmeralda que vueltas alto
altun pawaq quri qinti,
Picaflor dorado que vueltas alto
cartachayta apapuway
lleva mi carta
yanachallayman entregaykuy.
entrega a mi amada(o)
Waqanqachus manañachus,
Aúnllorará? o ya no?
Illakinqachus manañachus.
Aún estará triste? o ya no?
Waqaykunqa chaypachaqa,
si llorara,
chaynallataqmi waqan ninki,
dile que yo lloro igual,
chaynallataqmi llakin ninki.
dile que yo me entristezco igual,
Altun pawaq siwar qinti
Picaflor esmeralda que vueltas alto
altun pawaq quri qinti
Picaflor dorado que vueltas alto
cartachayta apapuway
lleva mi carta
yanachallaymanentregaykuy.
entrega a mi amada(o)
URQUN QASAN PURINAYPAQ
PARA ANDAR POR LAS MONTAÑAS Y LAS CUMBRES
Wikuñachus mamay karqa
Mi madre habrá sido la vicuña?
tarukachus taytay karqa,
Mi padre habrá sido el venado?
urqun qasan purinaypaq
para andar por las cumbres
chiri wayrapa pintuykusqan.
envuelto por el frio viento.
Puku-puku qisanpichus
Acaso en el nido de pukupuku
mamallayqawachawarqa
mi madre me alumbró?
puku-pukupa uñan hina
para que como pichón de pukupuku
tuta punchaw waqanaypaq.
día y noche llore.
PARIS-PARIS PALOMITA
PALOMITA EMPAREJADA
Llaqtaymanta lluqsirqani
Salí de mi pueblo
paris-paris palomita.
palomita emparejada
Imanisparaq kutiykusaq
como regresaré
iskaymanta chullallaña
solito(a)
iskaymanta sapachallay.
solito(a).
Wasiymantam hamurqani
Vine de micasa
paris-paris palomita.
palomita emparejada
iAy, imanisparaq kutiykusaq!
Ay, diciendo que regresaré
iskaymanta sapachallay
solito(a)
parismanta chullallaña.
solito(a).
SISICHAMANTA
Huk kutis huk sisicha hatun mayuta chimpayta munasqa. Chaysi chakata mana tariyta atispa huk sacha rapipi chimpayta qallarisqa. Ña rapi puririchkaptinsi, huk kurucha rikurquspa nisqa:
- manam sacha rapillapiqa kayhatun mayu chimpayta atiwaqchu. aswanqa haku kusi kusichapa wasinta, paymi yanapawasunchik, nispa.
Chaysi kusi kusichaqa wasinta risqaku. Payqa llikatas awachkasqa.
- kusi kusicha hatun mayuta mana chimpayta atinikuchu, ¿manachu yanapariwankikuman? -nispa kuruchaqa nisqa.
Kusa, kusa, haku arí, chayqa qamkunawan kuska llamkarqusun – nisqa kusi kusichaqa.
Chaysi, kimsantinkumanta, mayu patapi...
Regístrate para leer el documento completo.